keskiviikko 12. marraskuuta 2008

Keskiviikko 12.11. "Mursa, tää on mun uus suttura."

TEHTÄVÄ LUKIJALLE! Mieti, missä kohtaa tekstiä alkaa iltapäivä.


Vierailevan opettajan Raija Talvion viitoittaessa tietä sukelsimme Mika Waltarin ja elokuvan suhteeseen. Mika on tuottanut yli kolmekymmentä eri sorttista käsikirjoitusta elokuville. Saimme lyhyen selvityksen hänen elokuvatöiden juonista ja kuulimme pieniä tarinoita niihin liittyen. Muun muassa Mika on myynyt kieltolain aikaan erään novellinsa, josta tehtiin myöhemmin elokuva, viskigrogin hinnalla. Mutta mutta. Juonista todettiin joukolla, että Mikaa on riivannut tai siunannut pari asiaa: väärät identiteetit -tekniikka ja hölmöt, vietävissä olevat mieshahmot&vahvat naiset.

Ja katsottiin hurmaava filmatisointi näytelmästä Kuriton sukupolvi vuodelta 1957. Huh hei jaa! Eri dorkaa (?) slangia bongattu! Huima mäkikotka bongattu! Röllin esiaste bongattu! Epäuskottava loppu bongattu!

Elokuvan jälkeen katsottiin ehkä maailman eniten juomaan houkutteleva animaatio Alkoholi ihmisvartalossa. Suosittelemme lämpimästi. Sen katsomista.

Elokuvan jälkeen keskusteltiin elokuvasta. Todettiin sen rakkaustarinan olevan jotenkin ikuinen aihe: American Beauty, Suden vuosi, Musta jää..

Elokuvan jälkeen luettiin ensimmäinen osa näytelmästä, jossa tapahtumat sijoittuvat kesään ja maalle. Varsin oli paljon isäänsä kaipaavammat lapset kyllä siinä. Se on kyllä jännä juttu.

Elokuvan jälkeen mietimme ryhmissä, miten Kuriton sukupolvi siirrettäisiin tämän päivän teatteriin, elokuvaan tai muuten näyttämöllistettäisiin. Ryhmät päätyivät seuraavaan:

Elokuva:
Lapset talonvaltaajahippianarkisteja, Isä poliitikko ja äiti alkoholisoitunut. Skandaaleja lehdistössä, isä presidenttiehdokkaana, lapset dyykkaavat perheen jääkaappia...

Teatteri:
Kassamagneetti Kaupunginteatteriin: Salattu sukupolvi/Kurittomat elämät
Salkkaritähdillä tähditetty musikaalispektaakkeli Pihlajakadun maisemissa. Isä Rakkausprofessori ja Pelle Idols-tähti...

Muu, Mikä?
Sirkus. Isä tirehtööri, joka harjoitellut 20 vuotta levitoimista, viimeinkin onnistuu! Lapset Pelle, Lipunmyyjä ja Veitsenheittäjä haluaisivat muuttaa Espooseen ja insinööriksi..


--
Mika Waltari ihannoi elokuvaa "uuden ajan" taidemuotona. Mitä sinä ihannoit nyt?

--
Hey, beibe, Let´s go!
Meiju

4 kommenttia:

Askinkantajat kirjoitti...

Esitykses vois olla hauska ehkä komediallisena elementtinä hetki, jossa tehdään jotain grogilasillisen vuoksi. :)

Eija Jalkanen kirjoitti...

Wait a minute! Välihuuto aiheuttaa hilpeyttä itsekseni naureskellessa edelleen. Youtube on ystävä, tanssikohtaus löytyy sieltä, jos joku kaipaa uusintaa. Ja poissaolleet makupalaa.

Nelli: tyttö oli 20, eli ei tuohon aikaan vielä täysi-ikäinen. Kaksikymppinen on siis eri asia kuin nykypäivänä. Meidän maailmassamme Marja olisi varmaan 17? Muuttaisiko se tilannetta arveluttavampaan?
Toisaalta onko se vaikuttanut nuoren kypsyyteen: ovatko nuoret tuolloin olleet kaksikymppisinä yhtä kypsiä kuin nykyäänkin, vaikki laillinen täysi-ikäisyys ei olekaan vielä täyttynyt?

Kiitos tästä päivästä!
Kaipaan lisää tehtäviä joissa voi revitellä, heitellä lennokkaita hassuja ja purkaa energiaa!

Eija Jalkanen kirjoitti...

Jaa niin ja löytyypihän hakusanalla "kuriton sukupolvi".

Parhautta on ehkä mukana svengaava Louis Armstrong :D

Eija Jalkanen kirjoitti...

Nuorten kypsyydestä:

Tää onkin itse asiassa mielenkiintoinen teema. Nuoret aikuistuvat tavallaan nykyään aikaisemmin kuin ennen, mutta ehkä se ei kuitenkaan oikeanlaista aikuisuutta, kypsyyttä. Mitä sitten ovat kypsyys ja aikuisuus? Milloin nuori muuttuu aikuiseksi? Ja onko tuo "raja" muuttunut aikojen saatossa?

Elokuvassa eletään aikaa, jolloin nuoriso -termi on vasta otettu käyttöön. Miten se on vaikuttanut yhteiskuntaan? Miten yksilöihin? Perheisiin? Mielenkiintoista yrittää asettaa itsensä 50-luvun nuoren asemaan ja koettaa peilata esille nousseita ja elokuvassa käsiteltyjä teemoja sitä kautta. Toisaalta myös mielenkiintoista yrittää verrata elokuvan maailmaa tähän päivään.